Osakaslaina voi olla vaarallinen ratkaisu

Osakaslaina tarkoittaa osakeyhtiön omistajan omalta yhtiöltään ottamaa rahalainaa. Erityisesti yhden omistajan yhtiöissä tilikauden aikana tapahtuvat edestakaiset rahansiirrot osakkaan ja yhtiön välillä ovat kirjanpidossa nykyään turhankin tavallinen näky. Harva kuitenkaan tiedostaa osakaslainan aiheuttamia veroriskejä koko niiden laajuudessa.

Lain yleisperiaatteet torjuvia

Osakeyhtiön omistajan oikeutta varojen nostamiseen yhtiöstä rajoittaa osakeyhtiölaki. Oman pääoman ottaminen osakeyhtiöstä edellyttää laissa säädettyjen muotovaatimusten täyttymistä – esimerkiksi yhtiökokouksen päätöstä osingonjaosta, oman pääoman palauttamisesta tai muusta vastaavasta varojenjaosta. Mikäli tällaista dokumentaatiota varojennostosta ei ole, eikä asiaa ole palkanlaskentaankaan ilmoitettu, pidetään omistajan itselleen tekemiä rahansiirtoja aina oletusarvoisesti osakaslainana.

Osakeyhtiölaissa ei ole suoranaisesti osakaslainoja kieltävää säännöstä. Lain torjuva suhtautuminen tällaiseen varojen käyttämiseen voidaan kuitenkin johtaa useasta sen yleisperiaatteesta, kuten toimialan mukaisen toiminnan ja osakkeenomistajien tasapuolisen kohtelun vaatimuksista, yhtiön voitontuottotarkoituksesta sekä johdon lojaalisuusvelvoitteesta. Lisäksi yhtiön mahdolliset maksuvaikeudet lainaa myönnettäessä, osakkaan mahdolliset maksuvaikeudet lainan palauttamisessa tai lainan takaisinperinnästä luopuminen saattavat johtaa lainan tulkitsemiseen peitellyksi osingonjaoksi.

Vaikka osakaslainan antaminen voitaisiin perustella osakeyhtiölain näkökulmasta aiheelliseksi ja lain periaatteita kunnioittavaksi, saattaa se siitä huolimatta aiheuttaa osakkaalle huomattavia veroriskejä.

Osakaslainaan liittyy veroriskejä

Osakaslainasta verovuoden päättyessä palauttamatta oleva osa luetaan lainan saaneen osakkaan pääomatuloksi. Siitä osakas joutuu maksamaan pääomatuloveroa, jonka määrä on tällä hetkellä 30 prosenttia (tai 34 prosenttia pääomatulon ylittäessä 30 000 euroa). Mikäli osakas kuitenkin maksaa lainansa takaisin viiden (5) vuoden kuluessa sen nostovuoden jälkeen, voi hän vähentää takaisinmaksut omista pääomatuloistaan. Jos pääomatuloja ei tuona aikana kuitenkaan ole, eikä alijäämähyvitystäkään pystytä täysimääräisesti käyttämään kymmenen (10) vuoden tappiontasausaikana, voi alun perin maksetusta pääomatuloverosta huomattava osa jäädä lopulliseksi.

Saman verovuoden aikana nostettu ja palautettu osakaslaina ei johda pääomatuloverotukseen, mutta siitä on Verohallinnon mukaan perittävä vähintään peruskoron verran korkoa. Mikäli korkoa ei peritä, saatetaan sen osuus katsoa peitellyksi osingonjaoksi. Tämä on erityisen tärkeää huomioida varsinkin nyt, kun pitkään voimassa olleen nollakoron (ja negatiivisen koron) ennakoidaan muuttuvan taas positiivisen puolelle.

Verovuoden lopussa palautettu ja seuraavan verovuoden alussa uudelleen nostettu osakaslaina voidaan puolestaan tulkita laittomaksi veronkierroksi, varsinkin jos menettely toistuu useaan otteeseen.

Jos osakaslaina on sen tilinpäätöksen taseessa, jonka perusteella osingonjaon nettovarallisuus lasketaan, vähentää se saajansa nettovarallisuusosuutta ja pienentää tätä kautta kyseisen osakkaan saaman verohuojennetun osingon määrää.

Osakaslainaa on syytä harkita tarkkaan

Osakaslainan kanssa tulisikin olla erityisen tarkkana, sillä se voi tulla osakkaalle pahimmillaan todella kalliiksi. Pakottavankin tarpeen edessä kannattaa aina konsultoida omaa kirjanpitäjää ennen osakaslainan ottamista. Tällöin on vielä mahdollista miettiä vaihtoehtoisia ratkaisuja, tai ainakin kartoittaa ja minimoida osakaslainaan liittyvät riskitekijät etukäteen.

Jarmo Hankela
Controller
Meisenet Oy